Hyvät toverit ja ystävät,
bästa vänner och kamrater,
Olemme kokoontuneet tänne tänään, viettämään perinteistä vappujuhlaa. Olemme marsinneet tänne koulupuistoon, ammattiyhdistysten, ja työväenpuolueiden lipput liehuen. Vappu on työväen juhla. Tänä päivänä, siirrämme huomion helposti simaan, munkkeihin ja kukkiin, ja näemme vapun kevään merkkinä ja juhlana.
Vi unga är inte ens alltid medvetna om att första maj är arbetarrörelsens festdag.
On tämä juhla myös kevään merkki, mutta emme saa unohtaa työväenliikettä. Työväenliike ei ole vain tärkeä toimija menneisyydestä, joka on varmistanut meille nykyiset työntekijöiden oikeudet, vaan tänään yhä tärkeämpi toimija.
Tilanteessa, jossa päätöksentekijät ovat ilmiselvästi kohdistaneet heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin ja asemaan, kuten lakko-oikeutta heikentämällä ja suunnitelmilla helpottaa määräaikaisten työsopimusten sitoamista, näemme, kuinka työväenliikkeen tarve ei ole menneisyydessä, vaan juuri nyt.
Toimijat, jotka nostavat esiin työssäkäyvien oikeuksia ja puolustavat sekä vahvistavat niitä, ovat ydinasemassa, jos haluamme tulevaisuudessa inhimillisen työelämän kaikille.
Hyvät ystävät,
Haluan tänään kuitenkin viedä huomion tulevaisuuteen ja nuoriin. Sillä juuri nyt elämme monin tavoin murroksen aikaa.
Maailma myllertää, sääntöperusteinen maailmanjärjestys on jo menneisyyttä, ja olemme siirtyneet uuteen maailmanjärjestykseen, jossa se jolla on suurimmat aseet ja eniten rahaa määräävät.
Maailmalla tapahtuu laittomia hyökkäyssotia sekä kansanmurhaa. Kun sanon, että sääntöpohjainen maailmanjärjestys on jo menneisyyttä, tarkoitan sitä, että kansainvälisellä tasolla ei olla osattu toimia meidän yhteisten sääntöjen puolustajina. EU ei ole osannut toimia johdonmukaisesti ulkopoliitisella linjalla. EU ei ole sanonut selviä sanoja Trumpin imperialistisille ja itsekkäille pyrkimyksille, eikä EUn kauppasopimusta kansanmurhaa harjoittavan Israelin kanssa ole vieläkään purettu.
Ei suomenkaan ulkopoliittinen linja ole ollut johdonmukainen, suomessakin ollaan varottu suurvaltojen ärtymistä, sen sijaan, että ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta puolustettaisiin johdonmukaisesti. Sillä Stubbin “arvopohjaisesta realismista” vaikutta puuttuvan juuri se arvopohjaisuus.
Tällä viikolla sai lukea, kuinka eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, joka halusi varmistaa, että asehankinnoissa otettaisiin huomioon kansainvälinen oikeus, ihmisoikeudet ja humanitäärinen laki. Aseen myynnissä Suomi jo seuraa tällaista periaatetta. Mutta ei, enemmistö eduskunnasta päätti äänestää kansalaisaloitetta vastaan, sillä heidän mielestä on näköjään hyväksyttävää, että suomi rahoittaa, esimerkiksi Israelin kansanmurhaa asehankinoillaan.
Johtajien inhimillisyys loistaa poissaolollaan, ja omien etujen ajaminen on tärkeämpää kuin sääntöjen noudattaminen ja puolustaminen.
Kun maailma näyttää tältä, voisi ajatella, että Suomessa rakentaisimme perustaa nuorille, maailmantilanteesta huolimatta, unelmoida tulevaisuudesta.
Nykyinen hallitus ei kuitenkaan tässä ole onnistunut. Vaan päin vastoin.
Bästa vänner,
Tidigare i år fick vi alla läsa om hur ungdomsbarometern visade att unga har en allt värre framtidstro. Resultaten torde inte ha förvånat någon. För mig förstärkte det bara uppfattningen om sanningen. Vi unga, vi mår inte bra.
Ungdomsbarometern bekräftar en skräckbild och får oss att fundera över hur vi kunde se till att unga har hopp igen. Till detta finns inte något enkelt svar.
Jovisst, ungas illamående handlar om förväntningar och normer, det handlar om ett intensivare samhällsklimat och det handlar om sociala medier.
Vi unga växer upp i ett nytt samhälle, ett annorlunda samhälle till de tidigare generationerna. Det medför nya hinder, nya problem och nya behov. Behovet för stöd, hjälp och vård är i nyckelposition när psykiska ohälsan ökar.
Fast behovet av stöd ökar, betyder det inte att unga skulle vara svaga idag. Dagens ungdomar arbetar och studerar samtidigt, de står ut med mobbning, de tar sig an samhällsnormer som står emot vem de är – de klarar av sådant, som ingen borde behöva klara av. Det är vår uppgift, ung eller gammal, att bemöta varje ungdom som en likvärdig individ, oberoende etnisk eller religiös bakgrund. Oberoende om hen tillhör en sexuell- eller könsminoritet. Varje ungdom ska få vara sig själv.
När jag pratar om stöd menar jag att det måste finnas möjlighet till hjälp när det behövs. Hjälpen bör finnas åstadkomlig med låg tröskel på kort tid. Resurser för detta måste finnas.
Under regeringens ramförhandlingar förra veckan beslöt regeringen över ytterligare nedskärningar. Regeringen beslöt att sikta saxen på social- och hälsovården genom att bland annat höja klientavgifter och tillägga en avgift för att dö.
Men vad som stack mig i ögat är regeringens beslut om att skära ner i STEA-bidragen. Under denna regeringsperiod har regeringen nästan halverat stöden till social och hälsoorganisationer. Summan ligger totalt på ca 190 miljoner.
Vad arbetar en stor del av dessa organisationer med? Jo, ungas välmående.
Hyvät ystävät,
Hallitus on ajanut hyvinvointialueet yhä syvemmälle ahdinkoon. Nyt he leikkaavat yhä enemmän niiltä järjestöiltä, jotka tukevat meidän hyvinvointipalveluitamme.
Ylen selvityksessä nousee esiin, että rahoitusleikkaukset ovat kohdistuneet moneen kattojärjestöön, jotka koordinoivat vanhus-, nuoriso-, lastensuojelu-, päihde- tai mielenterveystyötä.
Sosiaali- ja terveysministeri Rydman kyllä kovasti yrittää vakuuttaa, ettei nämä leikkaukset näy palveluissa. Rydmanin mielestä voimme siis maagisesti melkein puolittaa järjestöjen avustuksia, ilman että siitä tulisi vaikutuksia.
Bästa vänner,
Redan med tidigare nedskärningar i STEA-bidragen, har vi fått se dess konkreta påverkan. Vi fick läsa i lokaltidningen, över hur föreningen FRIDA – fri från vålds verksamhet var hotad, till följd av minskade STEA-bidrag. FRIDA erbjuder stöd och hjälp vid närståendevåld eller sexuella övergrepp Föreningen erbjuder stöd för barn, unga och vuxna.
FRIDA står som ett väldigt lokalt och konkret exempel, över vilka typer av tjänster dess social- och hälsoorganisationer skapar, med hjälp av dessa bidrag.
Tvärtom till vad vår social- och hälsovårdsminister vill påstå, måste jag tyvärr konstatera att dessa nedskärningar kommer att synas i tjänsterna, och i sådana som berör unga. Det handlar om föreningar som sköter om bland annat anonyma hjälpchattar och kristelefoner.
Hyvät ystävät,
Hallitus ei ole vain leikannut nuorten hyvinvoinnista ja niistä resursseista, jotka takaavat sen tuen, jota huonosti voivat nuoret tarvitsevat, vaan he ovat leikanneet myös opiskelijoilta.
Hallitus on heikentänyt opintotukea muun muassa siirtämällä opiskelijat pois yleisen asumistuen piiristä opintotuen asumislisän piiriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että opintotuen määrä on laskenut. Tämän lisäksi, tukea asumiseen ei saa kesäkuukausina, jos silloin ei opiskele.
Kaiken tämän päälle, kun tiedämme että elinkustannukset nousevat, opintotuen indeksitarkistukset on jäädytetty, joka tarkoittaa sitä, ettei tuen määrä suurene, vaikka elämisen kustannukset nousee.
Hallitus pakottaa nuoret tekemään töitä opiskelun aikana tai ottamaan opintolainaa. On ilmiselvää, ettei työnteko opiskelujen ohella paranna nuorten terveyttä. En myöskään sanoisi, että haluaisin velkaantua jo opiskellessani.
Regeringen vill snabbt få unga ut i arbetslivet, men vad som fattas är arbetsplatserna. Regeringen lovade i början på sin mandatperiod 100 000 nya arbetsplatser, men nu har vi nästan 100 000 fler arbetslösa.
Hyvät ystävät,
Haluan toistaa teille luultavasti jo tutun sanonnan: hallituksen naamiot on riisuttu. Olemme tämän koko hallituskauden aikana nähneet kuinka nuorilta, opiskelijoita, vanhuksilla ja vähäosaisilta leikataan, samalla kuin rikkaille vain annetaan.
Se ei ole mikään pakko, vaan se on arvovalinta, kun hallitus päättää leikata SOTE-järjestöiltä 190 miljoonaa, samalla kun he myöntävät suuryritykselle vappumiljardin, kun he vähentävät yhteisöveroa yli 800 miljoonan edestä.
Det är inget måste, utan det är ett värdeval, då regeringen väljer att skära 190 miljoner från social- och hälsoorganisationer, medan de ger storföretagen en valborgsmiljard, då de sänker samfundsskatten med över 800 miljoner.
Bästa vänner,
Jag har talat om mycket negativt här idag. Men jag har ändå hopp. För mig är det just samhällelig påverkan som skapar framtidstro. Att vara med och påverka, att vara med och att kunna uttrycka min åsikt är värdefullt. Att ungas röst hörs och att se er alla samlade här i dag, är sådant som ger mig framtidstro.
Hyvät ystävät,
Olen tänään ollut melko kyyninen. Mutta minulla on kuitenkin toivoa. Koska minulle, yhteiskunnallinen vaikuttaminen on juuri se, joka luo tulevaisuuden toivoa. On kunnia saada vaikuttaa ja ilmaista mielipiteensä. Että nuorten ääni kuuluu, ja se että kaikki te olette tänään kokoontuneet, on se joka antaa minulle tulevaisuuden toivoa.
Bästa vänner, hyvät ystävät
Tillsammans kan vi bygga framtidstro, yhdessä voimme rakentaa toivoa.
Nästa år firar vi första maj under helt nya omständigheter. Vi har nämligen genomgått ett riksdagsval, där nuvarande regeringspartier förlorat, och vi fört Finland vänsterut, mot en ljusare, rättvisare och medmänskligare framtid.
Ensi vuonna, vietämme vappua uusissa merkeissä, sillä hyvät ystävät, olemme juuri käyneet eduskuntavaalit, jossa hallituspuolueet ovat hävinneet, ja olemme siirtämässä suomea vasemmalle, valoisempaan, oikeudenmukaisempaan ja inhimillisempään tulevaisuuteen.
Yksi vaali ei kuitenkaan korjaa nuorten toivoa tulevaisuuteen. Mutta se on askel suuntaan, jossa voimme rakentaa perusteet nuorille unelmoida jälleen kerran.
Ett val räcker inte för att fixa ungas framtidssyn. Men det är ett steg i en riktning, där vi kan forma en grund för unga att drömma och tro på framtiden igen.
Bästa vänner och kamrater, hyvät toverit ja ystävät,
Näiden sanojen myötä, toivotan teille oikein hyvää vappua ja toiveikasta kevättä. Med dessa ord önskar jag er alla en underbar första maj och en hoppfull vår.
Alvin Englund,
Pietarsaaren Vasemmiston varapj.
Koulupuisto 1.5.2026